Välittäjäaineet Plus

Miten signalsubstanssit vaikuttavat tunteisiimme ja käyttäytymiseemme

Signalsubstanssit ovat keskeisessä roolissa tunteidemme, käyttäytymisemme ja yleisen tilamme säätelyssä, ja näiden aineiden epätasapaino voi olla yhteydessä tiloihin kuten masennukseen. Stressi, oli se sitten psyykkistä, fyysistä tai henkistä, vaikuttaa yleensä signalsubstanssien tasapainoon hermostossamme. Signalsubstanssit, jotka tunnetaan myös hermovälittäjinä, ovat molekyylejä, jotka välittävät hermoimpulsseja hermosolujen välillä kehossa.

GABA - Rauhoittava signalsubstanssi

GABA on keskeisin estävä signalsubstanssi keskushermostossamme. Se on tärkeä rooli stressivasteen hillitsemisessä ja on olennainen hyvälle unelle, ruokahalun sääntelylle, verenpaineelle ja ahdistuksen vähentämiselle. GABA muodostuu glutamiinihaposta.

Glutamiinihappo/Glutamaatti - Kiihdyttävä signalsubstanssi

Glutamiinihappo/glutamaatti on keskeinen kognition, oppimisen, muistin ja motoriikan kannalta. Se on tärkein kiihdyttävä signalsubstanssi aivoissa ja sitä on eniten siellä. Glutamaattia tarvitaan hermoimpulssien välittämiseen solujen välillä. Pitkittyneen stressin aikana glutamiinihapon tasot voivat olla koholla.

Serotoniini - Hyvinvointia tukeva signalsubstanssi

Serotoniini on tärkeä signalsubstanssi hyvinvoinnillemme ja se on myös melatoniinin esiaste, joka on tarpeen unelle, sekä kortisolin antagonistina. Serotoniini vaikuttaa paitsi mielialaamme, myös uneemme, suoliston toimintaan, ruokahaluun ja verenpaineeseen. Matalat serotoniinitasot voivat liittyä tiloihin kuten liikalihavuus, masennus, ahdistus, unihäiriöt, pakkoajatukset/käyttäytyminen ja migreeni. Stressi vaikuttaa serotoniinitasoihin, mikä voi johtaa sekä kohonneisiin että alentuneisiin tasoihin.

Dopamiini - Motivaation ja palkitsemisen voima

Dopamiinia tarvitaan motivaatioon, keskittymiseen ja kognitiivisiin toimintoihin. Sitä kutsutaan usein "palkitsemishormoniksi", koska se antaa meille hyvän olon tunteen oikeilla tasoilla. Matalat dopamiinitasot voivat johtaa masennukseen, heikentyneeseen motoriikkaan, pakkoajatuksiin ja riippuvuuskäyttäytymiseen. Parkinsonin taudissa dopamiinin tuotanto vähenee, mikä voi aiheuttaa vapinaa. Liian korkeat dopamiinitasot voivat aiheuttaa muistiongelmia, ahdistusta, hyperaktiivisuutta ja mielialan vaihteluita. On myös yhteys päihderiippuvuuden ja dopamiinin välillä, koska päihteiden käyttö voi vaikuttaa aivojen palkitsemisjärjestelmään.

Adrenaliini ja Noradrenaliini - Stressivaste ja aktiivisuus

Adrenaliini tuotetaan lisämunuaisytimessä ja se vaikuttaa henkiseen toimintaamme, sykkeeseen ja verenpaineeseen. Uhkaaviksi tai stressaaviksi koetut tilanteet voivat laukaista adrenaliinin vapautumisen. Noradrenaliini luokitellaan aktivoivaksi signalsubstanssiksi ja se vaikuttaa verenpaineeseen. Yhdessä dopamiinin kanssa noradrenaliinilla on positiivinen vaikutus motivaatioon, keskittymiseen ja motoriikkaan.

Näyte ja analyysi

Näiden signalsubstanssien tasojen mittaamiseksi voidaan tehdä yksinkertainen virtsanäyte kotona. Virtsanäyte kerätään aamulla toisella kertaa virtsaamisen yhteydessä. Näyte lähetetään sitten laboratorioon analysoitavaksi, ja saat tulokset signalsubstanssitasoistasi digitaalisesti. Tämä voi antaa yleiskuvan siitä, miten signalsubstanssit säätelevät kehosi toimintaa ja mahdollisia epätasapainoja, jotka voivat olla merkityksellisiä hyvinvointisi kannalta.